maanantai 17. marraskuuta 2008

PÄIVÄN KYSYMYS 1.

Jippii, olemme saaneet ensimmäisen PÄIVÄN KYSYMYKSEN, mistä kiitokset ystävälleni ; D Tässä se tulee:

Pojallani on nyt ikää 9,5 kuukautta. Ihan pienenä hän nukkui yöt melko hyvin, mutta nyt muutaman kuukauden ajan on ollut todella rikkonaista. Tai ei mitään huutoa tai sellaista, yöt yksinkertaisesti kuluvat tissitellen, tunnin tai korkeintaan kahden välein hän vaatii rintaa. Poika myös nukahtaa illalla nukahtaa joka ilta rinnalle...
Neuvolasta sanottiin, että hänen pitäisi nukahtaa omaan sänkyynsä, ja etenkin ilman rintaa, että sitten hänet vasta pystyisi vieroittaa yösyötöistä... En haluaisi luopua perhepedistä... Enkä käsitä miten saisin hänet nukahtamaan ilman imetystä (yritetty on!)... Mutta alan olla todella väsynyt.

Tervehdys väsynyt!
Tilanteesi on melkein liiankin tuttu :) meillä on "nukkunut" ilta- ja yötissittelijöitä niin perhepedissä kuin sivuvaunussa.

Ensin hyvät uutiset:
Kokemukseni mukaan poikasi on juuri saavuttanut iän, jolloin yövieroitus alkaa olla mahdollinen, jopa inhimillinen :)

Huonot uutiset:
Homma vaatii reippaan annoksen sitkeyttä ja tahtoa...

Itse olen imettänyt öisin lapsentahtisesti niin pitkään kuin olen jaksanut, ja kun voimat ovat kunnolla loppuneet olen tehnyt stopin kertalaakista. Vastustan kuitenkin jyrkästi ennenvanhaisia huudatusunikouluja - joita markkinoitiin voimallisesti vielä kun vanhimmat lapseni olivat vauvoja - ja kehitin oman mallin jo esikoisen kohdalla yli kymmenen vuotta sitten.

Usein kuulee sanottavan, että jos haluaa öiden sujuvan ilman imetystä, pitäisi lapsen jo illalla nukahtaa ilman rintaa, eikä ainakaan syliin. Itse uskon toisin. Uskon että vauvat ovat kyllin älykkäitä hoksaamaan, että illalla ja aamulla rintaa tarjoillaan, mutta yöllä nukutaan imemättä.
Olen toki hieman avittanut tämän asian hoksaamisessa, eli vieroitusyön iltana en ole nukuttanut vauvaa rinnalle sänkyyn, vaan rinnalle esim. sylissä olohuoneen sohvalla, josta sitten olen siirtänyt vaavin nukkuvana sänkyyn.

Omaa muistiani (yöllähän kaikki ei toimi normaaliin tapaan :) olen avittanut pukeutumalla tavallista järeämpään yöpaitaan. Sitten vain itsekin nukkumaan, ja odottelemaan mitä tuleman pitää.

Jossain vaiheessa yötä vauveli tietenkin herää, ja haluaa tavalliseen tapaansa maitoa. Ensimmäinen heräyskerta on mielestäni erittäin tärkeä (joskin uskon että vauva-asioissa harvoin saa mitään peruuttamatonta aikaiseksi, mutta yövieroitukseen vaadittavan työn määrä voi lisääntyä huomattavasti). Kun vieroitettava vauvarakkaani on herännyt, olen ilmoittanut hänelle selvästi, että "Nyt on yö, nyt nukutaan". Olen siis ihan sanonut tämän, rauhallisella mutta selkeällä äänellä, ja sitten olen avittanut vauvan nukahtamista vanhoilla tutuilla keinoillani: kääntämällä pystyyn pyrkivää vauvaa takaisin pötkölleen ja taputtamalla pienelle pepulle rauhoittavasti ja määrätietoisesti.

Tietenkin tästä kaikesta on seurauksena yleensä ensin hätääntynyt, mutta kohta jo raivostunut vauva. Itseäni on helpottanut, kun olen huomannut vauvan olevan vihainen: jotenkin minun on ollut helpompi kohdata tosiasia että olen saanut vauvani raivon partaalle, kuin että olisin saanut hänet kauhun valtaan. Myös minua olisi varmasti helpottanut tieto, jota en suinkaan aina ole öisinä hetkinä muistanut: ensimmäisenä yönä teiltä kaikilta vaaditaan eniten, ja sitten pitäisi jo helpottaa.

Minulle on ollut tärkeää se, että vauvaa ei jätetä yksin missään vaiheessa, ei henkisesti eikä fyysisesti. Olen toiminut samoin onpa vauva nukkunut "sivuvaunussa" omassa pinnasängyssään (ensimmäiset pienokaiseni) tai ihan reilusti perhepedissä isossa sängyssämme.

Olen sitkeästi pötkäyttänyt vauvaa takaisin nukkumisasentoon, toistanut rauhallisesti lähes mantran tavoin lausetta "nyt on yö, nyt nukutaan", ja sitten olen yrittänyt rauhoitella vauvaa jo aikaisemmin tutuin keinoin, jotka meillä ovat olleet rytmikäs taputus vaippapepulle sekä kokoelma tuutulauluja (olen toistanut samaa laulua mooonta kertaa; lähes mikä tahansa tuttu lastenlaulu tuntuu sopivan tähän). Ensimmäisenä/ensimmäisinä vieroitusöinä kun vauva on vihainen (ja kukapa ei olisi, jos on tottunut saamaan vaikkapa suklaata ja saakin lämmintä kättä?) hän luonnollisesti torjuu lohdutukseni, jolloin olen palannut vaiheeseen yksi: "Nyt on yö, nyt..."

Muistaakseni sitkeimmältä lapsukaiseltani on kulunut ensimmäisenä yönä tunti asian sisäistämiseen. Asuimme kerrostalossa, ja muutenkin aika tietenkin tuntui pitkältä... Mutta seuraava heräys on yleensä ollut jo nopeampi, joskin päinvaistaistakin tietysti saatta ilmetä ;) Ja juuri tämä sitkeä tapaus sisäistikin asian kerrasta: jo seuraavana yönä hän itkun sijasta kääntyi (hieman haikeana tosin) halaamaan minua, eli saamaan lohdun/turvan uudessa tilanteessa sillä tavoin.

Olen toiminut samoin joka kerta vauvan herätessä. Olen yrittänyt välttää vauvan ottamista syliin yöllä, koska siinä on mahdollisuus joutua moottoritieltä kärrypolulle: kukapa haluaisi vaihtaa yöimetystä yölliseen kanniskeluralliin? Jos vauva on ollut oikein pois tolaltaan, olen tietenkin yrittänyt ottaa hänet syliin saamaan lohtua, mutta yleensä minut on torjuttu verisesti: "Jos ei maitoa kerta saa, en todellakaan tule syliinkään!"

Ja tärkeää: kun lapsi sitten nukahtaa, sulje sinäkin välittömästi silmäsi. Vaikka tästä yöstä tuskin tulee mitään unen jättiläistä, kannattaa kerätä pienetkin torkut eikä jäädä murehtimaan seuraavaa herätystä.

Lopulta, muutaman pitemmän tai lyhyemmän herätyksen jälkeen koittaa aamu :) Olen yrittänyt päättää etukäteen moneltako on Aamu. Lapsemme ovat olleet suht aamuvirkkuja, joten näinä ensimmäisinä aamuina olen päätynyt johonkin varhaiseen kellonaikaan, kello kuuteen tai ehkä viiteen tai jopa puoli viiteen (tätä voi sitten myöhemmin onneksi siirtää myöhäisemmäksi). Ja kun aamu tulee, se tuleekin sitten rytinällä :) Kun lapsi herää lähellä "aamua", vaikka silloin kello viideltä, olen ilahtunut näyttävästä ja toivottanut "hyvää huomenta". Valot räpätään päälle ja kammetaan unenpöpperöä uhmaten esimerkiksi sinne sohvalle, tai jonnekin muualle sopivaan imetyspaikkaan, koska tässä vaiheessa sänky imetyspaikkana on hylättävä ainakin yön lähistöllä. Lapsi on nyt maitonsa ja imemisensä ansainnut, ja sinä myös imetyksen, nauttikaa toisistanne :)

Seuraavina öinä jatketaan saman mallin mukaan. Kokemukseni mukaan yöt helpottavat joko salamannopeasti tai sitten hieman hitaamman kaavan mukaan, mutta johdonmukaisuudella tulee tuloksia varmasti. Meillä on varsinaista HUUTOA tullut yleensä vain ensimmäisenä yönä, ehkä hieman vielä toisena. Takapakkia saattaa tulla sairauden tms. vuoksi, mutta siitä lisää tuonnempana :)

7 kommenttia:

Petra (cafemariakaveri) kirjoitti...

Hei,
oli kiva lukea tämä neuvo yöimetyksestä luopumiseen, vaikka minulla ei tällä hetkellä ole vauvaa, eikä ole edes tulossa, mutta oli niin tehokkaan ja lempeän kuuloiset ohjeet, että lähes koin itse sen onnistumisen tunteen, joka tästä "koulusta" seuraa :)

Saariston lasten mama kirjoitti...

Hei kiitos Petra ihanasta kommentista, tämä lämmitti :)

Huiskuttaa
Sannamaria

Kersantti Karoliina kirjoitti...

Voi,tässä sitä oli sulattelemista...toivotaan että jotain saan tästä hyödynnettyä meidän perheeseen..:)

Saariston lasten mama kirjoitti...

Kiitos kommentista :)
Mä olen täällä ainakin peukut pystyssä parempien öiden toivossa :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, kiitos vinkistä! Aion ensi yönä kokeilla tätä, koska alan olla jo ihan poikki yöheräilyyn. Vaikka poikani onkin pullomiehiä, uskoisin homman onnistuvan silloinkin. Toiveissa nukuttu yö:)

terveisin, äippä Pohjois-Karjalasta

mannasaria kirjoitti...

Mukavaa kun laitoit terveisiä tänne! Pullon ja rinnan välillä ei ole varmaan tässä kohdassa muuta eroa, kuin että pullosta vieroitettaessa ei makuuhuoneessa leijaile sitä maidon tuoksua häiritsemässä :) Onnea matkaan teille, ja toivottavasti jo pian on siellä paremmat yöunet, ja virkeämmät päivät :)

Anonyymi kirjoitti...

[p]Tiffany & [url=http://www.cheaptiffanysjewelrysale.com]tiffany jewelry replica[/url] Son . Always actual physical exercise many thanks diligence [url=http://www.cheaptiffanysjewelrysale.com]cheap tiffany jewelry[/url] when buying a replica Tiffany jewelry . Tribal diamond jewelry is developed employing normal products, these features of artwork are [url=http://www.cheaptiffanysjewelrysale.com]tiffany jewelry on sale[/url] every little bit as environmentally-friendly and excellent speaking items at any cocktail party . S . you may really feel like you are on this amazing globe and riding the dragons while using Na'vi via the [url=http://www.cheaptiffanysjewelrysale.com]tiffany jewelry outlet[/url] floating mountains of Pandora . There was a tiffany Tiffany UK Stores in the shape of a girl隆炉s profile with the name Marcy(ph) and a date January 25, 1972 . consider be aware of tiny matters like clasps, and placement of engraved brand brand names or styles and hold out a visual comparison using the replica you are searching for to buy . Throughout america there are numerous well-known jewelers who have earned their reputation [url=http://www.cheaptiffanysjewelrysale.com]discount tiffany jewelry[/url] by providing some from the world?s finest jewelry.[/p]