sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Viikon kysymys 10.

Heips... mulla on sulle kysymys... siis miten saada 10 kk syömään kiinteitä? Meillä on ongelmana niiden kelpaamattomuus ja lastenlääkäri hönkii vaakan kanssa niskaan. Tarkemmin löytyy täältä: http://raton.vuodatus.net/blog/1935302

Kiitos kysymyksestä :)

Kävin blogissasi, ja kirjoituksestasi - siitä että niin vauva kuin sinä olette ahdistuneita ruoka-aikoina, eivätkä kiinteät kertakaikkiaan uppoa - tuli aivan mieleen esikoisemme tuossa samaisessa iässä. Kiinteiden syömistä oli opeteltu, jossain vaiheessa oli mennyt jo hiukan enemmänkin alas, mutta sitten tahti taas vallan hiipui. Lopulta hermot kiristyivät niin isoilla kuin pienellä, ja ruokailuhetket alkoivat olla tuskaa (paitsi siis imetyshetket, jotka sujuivat yleensä vallan mainiosti), ja kiinteää meni oikeaan osoitteeseen ehkä vain pari lusikallista aterialla.

Kun havaitsin miten suuren stressin saimme aikaan noista parista lusikallisesta, tein lopulta kiinteiden syömiselle parin viikon kertakaikkisen stopin. En edes nostanut lasta syöttötuoliin meidän aikuisten syödessä, vaan hän sai leikkiä (minkä tekikin tyytyväisenä) lattialla kulhoilla ja kauhoilla. Imetin tänä aikana tiuhaan, eli annoin maitoa aina kuin nälkä tuntui vaivaavan, tai muuten vain lapsi oli rintaa vailla. Meillä oli useita imetyskertoja päivällä, ja jokunen yölläkin tässä vaiheessa.

Parin viikon "karenssiajan" jälkeen kävi seuraavanlainen sattumus: Söin satsumaa samalla kun vauva ja minä hengailimme rennosti keittiön lattialla (ei siis vieläkään ruokapöydässä, josta oli ehtinyt muodostua ahdistuksen tyyssija). Vauva osoitti kiinnostusta ruokaani kohtaan, ja ojensinkin hänelle imeskeltäväksi yhden satsumalohkon, josta olin puraissut päädyn pois (hammaslääketieteen edustajille lohdutus: myöhemmin käytimme veistä satsumien paloittelemiseen :D). Kuvittelin että vauva vain imeskelisi hedelmää, ja hämmästykseni olikin suuri, kun satsumanpalanen jäi sille tielleen :) Ojensin saman tien toisen palan, ja kiinteiden syöminen oli saanut uuden, myönteisemmän alun :)

Muutama päivä tämän jälkeen palasimme takaisin ruokapöydän ääreen, ja koska vauvalla oli tuolloin ikää jo se 10-11kk, aloin antaa hänelle samaa ruokaa mitä me aikuisetkin söimme. Kun vauva ilmaisi ettei halunnut syödä enempää, nostin hänet pois pöydästä välttääkseni uusia kielteisiä mielleyhtymiä ruokailutilanteita kohtaan. (suom. huom. usein hän tosin konttasi vielä syöttötuolin alle napsimaan pudottelemiaan ruokapaloja, jostain syystä ne siellä olivat houkuttelevampia kuin ruokalautasella :D Ehkä löytämisen riemu tai jotain... :) Rintamaidolla sitten täydenneltiin aterioita vielä pitkään...

Kaksi mottoani:
Rintamaito on lapsen pääruoka koko ensimmäisen ikävuoden (ajatus vähentää stressiä jos kiinteät takkuilevat) ja
Kiinteiden ruokien osalta aikuinen päättää laadut mitä tarjotaan ja lapsi sitten syötävän määrän.

Tosin esikoisen tapauksesta on lisättävä vielä, että hän oli ensimmäisen vuoden jokseenkin palleroinen, eli vaa-an kanssa elämisestä minulla ei valitettavasti ole kokemusta :( Mutta sen tiedän, että rintamaito on rasvaista herkkua :) Täällä meillä päin neuvoloissa myös ohjeistetaan lisäämään pikkupainoisten lapsukaisten ruokaan reippaasti ruokaöljylisää; tätä kokeilisin sitten kun kiinteää ruokaa taas menee.

Kirjoitinkin meidän kiinteän syömistavoista jo päivän kysymyksessä 6. , mutta kymmenkuiselle en siis tarjoilisi enää varsinaisia soseita, vaan mahdollisimman paljon oman ruokani kaltaista pöperöä.

Esikoinen on päässyt käsiksi todella kiinteään ruokaan :D

Hyvä artikkeli aiheesta löytyy täältä

7 kommenttia:

Kohtahan tuo jo 10-kuinen on..! :) kirjoitti...

Hei kun tarjoatte kymmenkuiselle normaaliruokaa, miten hysteerisesti noudatatte esim. suola- ja paistamiskieltoa? Kun mua hämää tosiaan, ettei se todella ole mitään koko perheen ruokaa, jos liha pitää olla keitetty eikä mausteita, siis varsinkaan suolaa saa olla, tyyliin edes perunoiden keitinvedessä.. Mitä kieltoja tai rajoituksia, jos mitään, ylipäänsä noudatatte ruoan suhteen? No hunajaa varmaan ei, jne, mut siis tosiaan liittyen "tavalliseen ruokaan"?
Meidän pieni kyllä syö kaikenlaista, ja tosiaan pöydän alta mieluiten kaikista. Paakkusoseet perunapaloineen tai riiseineen on vaikeahkoja, mutta leivän palaset kyllä menee..

mannasaria kirjoitti...

Heippa jo kohta kymmenkuisen äiti :)
Nyt mä huomaan etten ihan tarkkaan muistakaan, pitänee vetäytyä mietintämyssyn kanssa jonnekin :) Ainakin siis hunajaa tosiaan ei, mutta muuten tää on ollut hiukan sellainen "huonon omantunnon" aihe. Mausteitahan saakin olla, mutta kyllä me ollaan annettu ruokaa missä on suolaakin jo tuossa vaiheessa... noloilee hiukan... Mä olen lohduttautunut sillä että joissain muissa maissa on suola ja vauva -ohjeet erit kuin täällä Suomessa. Joskin perunat me ollaan aina (siis jo ennenkin lapsia) keitetty ilman suolaa, ja muutenkin yritetään tehdä suht vähäsuolaista ruokaa. Mä löysin tässä hiljattain kivan tuntuisen kirjan nimeltä "Herkullista kotiruokaa lapselle", mihin on kätsästi merkattu että minkä ikäiselle mikäkin "normaaliruoka" jo käy, eli suosittelut ko opukselle :)
Huiskutukset sinne täältä aamukahvin ääreltä :)

ratón kirjoitti...

Heips!

Kiitos vastauksestasi! Se todella helpotti minua, koska sain vahvistusta omallekin mielipiteelleni. Nyt meillä on kaikenlisäksi limayskä kiusaamassa, eli välillä tulee se vaivalla syöty ruoka liman kanssa oksennuksena ulos :( Mutta kyllä me tästä! Päästiin eroon painokontrolleista ja nyt voi pikkusen relata. Eilen käytiin "piknikillä" takapihalla ja ruoka maistui ihan eri tavalla kun seurailtiin perhosia ja katseltiin muurahaisia maassa. Kiitos! :)

mannasaria kirjoitti...

Aivan mahtavaa kuulla että oli apua!!! Kiitos kun jätit kommentin :) Toivottavasti yskä alkaa jo olla takanapäin...!

suvi kirjoitti...

Mulla on ollu tapana kovettaa leivän kannikka kovaksi,jota lapsi on saanu sitte jyrsiä/jyystää/maiskuttaa ruokailun yhteydessä:)Tekee hyvää myös kutiaville ikenille...10.n kuiselle annan jo lusikan käteen,saa ruveta harjoittelemaan itse syömistä;)

mannasaria kirjoitti...

Hei tosi kivaa Suvi kun jaoit kokemuksiasi, kiitos :) Kaikenlaiset vinkit ym. on tosi tervetulleita :)

Anonyymi kirjoitti...

oppineet paljon